Angel's Center

Vaikka elämämme Ugandassa saattaa välillä kuulostaa vain lomailulta, pyörii arkemme kuitenkin pääasiassa toimintaterapian työharjoittelun ympärillä. Harjoittelupaikkamme on Angels center, jossa teemme vapaaehtoistyötä kolmen kuukauden ajan. Paikka sijaitsee lähellä guesthousea, Nansanassa.

Työskentelemme maanantaista perjantaihin Angels Centerissä eli ugandalaisessa erityislasten koulussa. Saavumme kouluun matatulla puoli yhdeksän aikaan aamulla. Paluumatka jalan alkaa noin 16.30. Saamme päivittäin maittavan välipalan ja todella täyttävän lounaan. Nyt puolentoista viikon ajan olemme tutustuneet lapsiin ja henkilökuntaan ja suunnitelleet, mitä annettavaa meillä olisi harjoittelupaikallemme tulevan ammattimme puolesta. Maanantaista alkaen työskentelemme lasten kanssa niin yksilöllisesti terapiahuoneessa kuin pienissä ryhmissä sekä avustaen lapsia oppitunneilla itse suunnittelemamme aikataulun mukaan.

Milla avustamassa viestissä

Lapsia Angel Centerissä on monen ikäisiä. Nuorin ei ole vielä kahtakaan vuotta ja vanhimmat jo yli 10-vuotiaita. Lapset ovat hyvin eri tasoisia, osalla on autistisia piirteitä, osalla CP-vamma, osalla Downin syndrooma ja osalla kehityshäiriöiden syytä ei tiedetä. Yhteensä  oppilaita on noin 20. Henkilökuntaan kuuluu yksi opettaja, yksi lastenhoitaja/avustaja, yksi kokki (yhden oppilaan äiti) sekä kaksi toimistotyöntekijää ja paikan johtaja, joka on äitiyslomalla. Paikassa työskentelee myös kahdesti viikossa toiminta-/puheterapeutti, jonka toimintaa olemme molemmat päässeet kerran seuraamaan. Meidät on otettu pääasiassa hyvin vastaan, mutta välillä kulttuurien väliset ristiriidat toimintatavoissa tuottavat haasteita ja joudumme perustelemaan toimintatapojamme.

Tuolileikki

Selfiet on lasten lemppareita

 Koulu sijaitsee keltaisen portin sisäpuolella. Portin sisäpuolella on piha, jossa on muutamia leikkitelineitä ja kaksi rakennusta. Suuremmassa rakennuksessa on lapsille tarkoitetut tilat. Luokkahuoneita on kaksi, mutta vain toista niistä käytetään, sillä toinen toimii ennemminkin varastotilana.  Lisäksi rakennuksesta löytyy terapiahuone. Toinen rakennus on toimistorakennus, josta löytyy toimistotilojen lisäksi vessa ja lepohuone. Pihamaalla on lisäksi pieni ja vaatimaton tila kokkaamiseen.

 Koulun piha

Terapiahuone

Koulussamme, kuten muuallakin Afrikassa vallitsee ”African time”, eli aikataulu ei ole kovinkaan tiukka ja säännöllinen. Oppitunnit ja ruokailut alkavat päivittäin aina hiukan eri aikaan, mutta järjestys on aina sama. Ensimmäinen oppitunti alkaa aina rukouksella ja kansallislaululla, jonka jälkeen jatketaan erilaisilla laululeikeillä. Tunnilla käydään myös läpi esimerkiksi kirjaimia, numeroita tai värejä. Opetusmetodina käytetään yleensä toistoa. Ensimmäisen oppitunnin jälkeen on välipalan aika. Se syödään sään salliessa ulkona tai vaihtoehtoisesti luokkahuoneessa. Osa lapsista kykenee syömään itsenäisesti, mutta osaa avustetaan.  Välipalan jälkeen on vapaa-aikaa hetkisen ja sen jälkeen alkaa toinen oppitunti. Oppitunnin sisältö vaihtelee. Monesti vain ”parempitasoiset” oppilaat pystyvät osallistumaan ja osa lapsista jää huomiotta. Tunnilla esimerkiksi väritetään, harjoitellaan numeroita tai kirjaimia. Toisen oppitunnin jälkeen syödään lounas. Lounaan jälkeen lapset lepäävät ja lopuksi jokainen lapsi kylvetetään, jotta he voivat lähteä kotiin puhtaina koulupuvuissaan.

 Ruokailu

Luokkahuoneessa

Vaikka olemmekin kohdanneetkin haasteita harjoittelupaikassamme, menemme sinne lasten vuoksi ilomielin päivittäin. Heidän vilpittömyytensä ja aito ilonsa saa usein hymyn huulille. Jokaisella on oma persoonallisuutensa ja opimme heiltä jatkuvasti paljon. Saa nähdä, mitä tulevat viikot koulussa tuovat tullessaan!

Ahkerat työntekijät tauolla

Rakkaudella

Milla ja Annika

How is it going?

Kymmenen päivää Ugandassa takana. Mitä meille kuuluu? Mitä olemme tehneet viime päivinä?

Ensimmäisen viikonlopun aikana ehti tapahtua yllättävän paljon. Lauantaina suuntasimme kohti pääkaupunkia kahden saksalaisen vapaaehtoistyöntekijän ja edellisenä päivänä saapuneen japanilaisen kanssa. Kampalassa kävimme ensin paikallisella kirpputorilla saksalaisten johdattamana. Löysimme molemmat vaatteita, joista maksoimme vain euron kappaleelta, sillä lauantaina kaikki vaatteet maksoivat vain 3000 shillinkiä eli noin euron. Sen jälkeen suuntasimme japanilaisen Maiun kanssa ”craft marketille”, joka on tori täynnä afrikkalaisia käsitöitä. Löysimme perille yllättävän mutkattomasti saksalaisten tyttöjen neuvojen avulla. Myös torilta teimme löytöjä.

Millan ostossaalis

Annikan kirppislöytöpöksyt

Shoppailun uuvuttamana käppäilimme läheiseen ”1000 cups” nimiseen kahvilaan. Milla haaveili banana splitistä ja Maiu jääteestä, mutta niitä ei kuitenkaan ollut mahdollista saada, sillä kahvilassa ei ollut sähköjä. Siinäpä sitten oltiinkin, kun yritimme löytää listalta sellaista, mikä olisi mahdollista saada. Lopulta kaikille kuitenkin löytyi jotain ja saimme janomme sammutettua.

Kahvilan jälkeen lähdimme etsimään taksiasemaa, jonne löysimmekin yllättävän helposti. Oikean matatun löytämisessä olikin sitten ongelmia, sillä meitä juoksutettiin matatulta matatulle. Säätämisen jälkeen pääsimme kuitenkin perille guestarille väsyneinä, mutta onnellisina siitä, että pääsimme ehjinä perille eksymättä. Väsymyksestä huolimatta haimme lähikaupasta muutamat huurteiset ja suuntasimme muiden vapaaehtoisten kanssa saksalaisen Larsin syntymäpäiville. Tulipahan koettua ensimmäiset kotibileet Ugandassa, vaikka väsyn takia sänky houkuttelikin enemmän kuin yöelämä Kampalassa.

Cissy ja osa talon vapaaehtoisista

Sunnuntai meni rennoissa tunnelmissa guesthousella. Milla heräsi flunssaisena, joten hänenkin suunnitelmat uima-allaspäivästä vaihtuivat chillailuun kotona. Pesimme pyykkiä, söimme ja hengailimme. Hollantilainen David myös kokkasi kanapataa pihamaamme kanoista ugandalaisen Benin ollessa keittiömestari. Annika haki paikallisen herkullisen ”rolexin” Millan maistellessa mureaa kanapataa.

 Queen Victoria ja King Charles

Queen Victoria ja King Charles

Sunnuntain saavutus

Alkuviikon ajan Milla on sairastellut kotona katsellen leffoja, lukien ja pelaten pelejä Annikan työskennellessä Angels Centerissä.  Maanantaina Annikan seurana harkkapaikalla oli sentään toinen vapaaehtoinen, mutta tiistaina Annika oli ainut vapaaehtoistyöntekijä muiden sairastaessa. Sillä välin kun Annika on painanut pitkää päivää, Milla on tappanut aikaa kotona flunssa seuranaan. Onneksi Millan tauti on kuitenkin talttumassa ja kaikki on muutenkin hyvin. Paikallisten iloksi myös sateet saapuivat. Kauan odotettu sadekausi on vihdoin alkanut!

 Scrabble -matsi part 1785

Annika ja yksi Angels centerin lapsista

Rakkaudella,

Milla ja Annika

Our home

Ensimmäinen viikko helteisessä Ugandassa on nyt takana ja sen kunniaksi ajattelimme esitellä teille hieman alkeellisen, mutta kodikkaan asumuksemme. Tällä hetkellä meitä asuu guesthousessa 12, mutta asukkaiden määrä vaihtelee jatkuvasti. Perjantaina saimme Aasiasta vahvistuksen ja huomenna maanantaina saksalainen Dorothy lähtee takaisin kotiinsa. Tällä hetkellä asukkaita on Saksasta, Japanista, Suomesta sekä Hollannista. Tietenkin kanssamme asuu myös taloudenhoitajamme ja ”mamamme” Cissy, joka pitää meistä erittäin hyvää huolta.

Aloitetaan meidän huoneestamme. Jaamme huoneemme vielä viikon ajan saksalaisen Janan kanssa, joka on kuin isosiskomme. Hän on aina valmis auttamaan. Huoneessamme on neljä sänkyä, mutta tällä hetkellä yksi niistä toimii ikään kuin ylimääräisenä tasona tavaroillemme. Nukumme kaikki hyttysverkkojen sisällä. Niiden sisällä olo on turvallinen ja tuntuu, kuin joka aamu voisi herätä prinsessa valkoisena hohtavan verkon sisältä. Huoneessamme, niin kuin missään muuallakaan asunnossamme, ei ole ilmastointia, joten lämpötila nousee korkeisiin lukemiin. Huoneestamme löytyy kuitenkin lamppu ja pistorasia, jotka helpottavat elämäämme, jos sähköt eivät ole poikki.

Asuntomme sydän, eli keittiö on hyvinkin erilainen kuin keittiöt Suomessa. Uuni ja liedet toimivat kaasulla (kaksi levyä toimivat), juoksevaa vettä ei ole meidän aikanamme tullut ja astiat ja muut ruoanvalmistusvälineet ovat elämää nähneet. Jääkaappeja löytyy kaksi ja ne pursuavat tavaraa, sillä niissä on tilaa hyvin vähän suhteutettuna asukkaiden määrään. Jokaiselle asukkaalle on myös kuiva-ainekaapeissa tilaa jonkin verran. Luksusta keittiöön tuovat sähkön riittäessä myös leivänpaahdin sekä vedenkeitin. Keittiö on kovassa käytössä. Ruokalistan top 3:sta löytyvät nuudelit, spagetti sekä pasta.

Kylpyhuoneita kodistamme löytyy vain yksi, joten se on ahkerasti käytössä. Meillä on kylppärissä normaali suihku sekä posliininen vessanpönttö. Vaikka ne ovatkin siellä, se ei tarkoita, että niitä voisi käyttää. Suihkusta (josta tulee ainoastaan kylmää vettä) olemme päässeet nauttimaan ainoastaan kerran, kun meille riitti juoksevaa vettä alle vuorokauden ajan. Normaalisti peseydymme kuin mökillä olisimme: kauhomme vettä päällemme vadista. Veden talolle toimittaa päivittäin ”water man”. Hän kuljettaa vettä kanistereissa polkupyörällään. Myöskään vessanpönttö ei ole käytössä. Sitä ei voi käyttää edes silloin, kun juoksevaa vettä on, sillä se ei toimi. Teemme siis tarpeemme takapihan ulkohuussiin, jossa on siis reikä betonilattiassa. Useimmiten vessapaperia on, mutta sekään ei ole taattua.

Hengailu muiden vapaaehtoisten kanssa on lempiharrastuksemme täällä Afrikassa: Kotimme eri puolilla on erilaisia hengauspaikkoja: välillä kokoonnumme käytävän ruokapöydän ääreen, joskus taas niin sanottuun olohuoneeseemme, mutta useimmiten vietämme aikaa guesthousen etupihalla terassilla. Myös pyykinpesupaikan ympärillä ”takapihalla” vietämme välillä aikaa rupatellen.

  Kotikatumme

Vaikka vedet ovatkin useimmiten poikki, sähköt katkeilevat päivittäin, välillä minuuteiksi, välillä tunneiksi ja tälläkin hetkellä olemme ilman vettä, viihdymme silti kodissamme todella hyvin.  Vesimies tulee kuitenkin jossakin vaiheessa tänään ja sähköt toimivat useimmiten. Kaikesta selviää, kun vain käyttää luovuutta ja pysyy kärsivällisenä. Olemme jo oppineet, että kaikki riippuu asenteesta.

Rakkaudella,

Milla ja Annika